Alueen historia
Vaikka Possentie 1:n kiinteistö onkin rakennettu jo vuonna 1928, on alueella ollut asutusta jo ainakin 1500 vuotta aikaisemminkin. Aivan kiinteistön vieressä on Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva Varikonniemen alue, jossa arvellaan sijainneen muinainen Vanain-kaupunki, jota jotkut tutkijat pitävät Suomen vanhimpana kaupunkina. Alueella tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa sieltä on löytynyt rautakautisten rakennusten raunioita, miekka ja muuta esineistöä noin 500-luvulta.
Myöhempinä aikoina Varikonniemessä, tai silloisessa Hätilänniemessä, toimi yksi Suomen suurimmista höyrysahoista. Sahan jyhkeitä punatiilisiä rakennuksia on edelleen jäljessä niemen kärjessä aivan Hämeen linnaa vastapäätä. Myös sotaväki löysi alueen ja sinne nousi useita pitkiä varikkorakennuksia, joille vedettiin pistoraiteita pääradalta. Kaikki varikkorakennukset ovat sittemmin tuhoutuneet. Viimeinen purettiin 2000-luvun alussa, kun se tulipalon jälkeen oli sortumisvaarassa.
Possentie 1 ennen
Vaikka Possentie sijaitseekin Hämeenlinnan keskustan ja rautatieaseman välisellä alueella, eivät nykyisen Keinusaaren kaupunginosan alueet ole kuuluneet Hämeenlinnan kaupunkiin kuin vasta vuodesta 1916. Tuolloin senaatti päätti, että jo aikaisemmin kaupunkiin liitetyn rautatiealueen ja Vanajaveden länsirannalla sijaitsevan Hämeenlinnan keskustan väliin jäävät Hämeenlinnan maalaiskunnan alueet kuuluvat kaupungin hallintaan.
Vanajaveden rannassa toimi lautatarha, jonka viereiselle tontille, aivan asema-aukion laitaan Hämeentien ja Possentien kulmaan, sai As.Oy Posse rakennusluvan talolle. Tontti oli hyvällä paikalla ja siksi hyvin arvokas. Arvoa nosti myös silloinen hanke rakentaa Hämeenlinnan matkustajasatama Vanajaveden rantaan aivan talon kohdalle. Lopulta satama kuitenkin päätettiin rakentaa vastarannalle keskustan puolelle. Myös palvelut olivat lähellä, kun viereisessä Hämeentie 7:n kiinteistössä sijaitsi mm. postikonttori.
Vuonna 1929 valmistuneen 1920-luvun loppupuolen klassismia edustavan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa toimi Rautatiehotelli, jonka aulan ravintolasta tuli kaupungin silmäätekevien suosikkipaikka. Pöydistä näki hyvin asema-aukiolle ja sieltä saattoi hyvin tarkkailla kuka kulloinkin tuli ja meni junalla. Rakennuksen yläkertaan rakennettiin kolme isoa asuntoa. Toukokuussa 1940 rakennuksen osti Jouko Kaloinen. 1950-luvulla Rautatiehotellin toiminta loppui ja majoitustoimintaa jatkoi Matkustajakoti Vanaja. Yläkerran tiloissa oli tuolloin asuntojen lisäksi myös rouva Tiltu Heinäsen ompeluliike ja hammaslääkäri Kaloisen vastaanotto. 1970-luvulle tultaessa kaikki yläkerran asunnot siirtyivät Kaloisten suvun jäsenten käyttöön.
Huonoon kuntoon päässeen matkustajakodin toiminta alkoi hiipua jo 1980-luvulla ja 1990-luvun loppupuolella talo oli tuuliajolla, kun yrittäjät vaihtuivat. Ehtipä talo toimia jopa vaatekeräyspisteenäkin. Tuolloin matkustajakodin vanhat huoneet olivat lattiasta kattoon saakka täynnä vaatesäkkejä, joita pastori Yrjö Niemi apulaisineen vei Siperiaan. Myös talon purkamista pidettiin yhtenä vaihtoehtona, mutta kiinteistön omistanut vakuutusyhtiö Pohjantähti onneksi luopui ajatuksesta. Vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, jonka turvin vanhasta matkustajakodista voitiin tehdä nykyaikainen asuintalo.
Possentie 1 nykyään
Kolme vuotta kestäneen remontin valmistuttua on talossa kaksitoista huoneistoa, joista kaksi isointa hyvin pitkälle alkuperäisasuun entisöidyssä yläkerrassa. Lisäksi yläkerrassa sijaitsee kaksi alle 80 neliön asuntoa. Katutason entisiin hotellitiloihin on rakennettu seitsemän nykyaikaista asuntoa ja kellarikerroksessa sijaitsee aputilojen ja saunan lisäksi kolme autotallia ja yksi asunto Vanajaveden puoleisessa kivijalassa.
Rakennus on suojelukohde. Ulkokuoren ilmeen ja yläkerran asuntojen lisäksi myös ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan entisen hotellikäytävän ulkoasu on pidetty ennallaan. Niinpä osaan asunnoista näyttäisi johtavan jopa kolme tai neljä ovea. Rakennuksen toisessa kerroksessa on edelleen jäljellä alkuperäisiä kuvataiteilija professori Aarre Heinosen maalaamia kattomaalauksia.
Matkustajakoti Vanaja ehti toimia talossa niin pitkään, että nimi pysyy ihmisten mielissä varmasti vielä pitkään. Niinpä ei ole mikään ihme, että vanhempikin hämeenlinnalainen menee hämilleen, kun osoitteeksi sanoo Possentie 1. Matkustajakoti Vanajan sen sijaan tuntevat kaikki.
Lähteet:
Kauppaneuvos Aimo Vihervuoren arkisto
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset
Hämeen Sanomat
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjat
Tutustu talon historiaan Hämeen Sanomien artikkelista 3.9.2006, jossa on haastateltu talon alkuperäisiä asukkaita [lue]